× Etusivu Älyvalaistus Artikkelit

Älykoti on käsitteenä puhuttanut ihmisiä jo kymmenien vuosien ajan, mutta varsinainen teknologia on kehittynyt valtavasti etenkin muutaman viimeisen vuoden aikana.

Kodin automaation historiaa

Maailman ensimmäinen kotiin suunniteltu älylaite, ECHO IV (Electronic Computing Home Operator), julkaistiin vuonna 1966. Laite oli tietenkin valtava verrattuna nykypäivän ratkaisuihin, mutta kymmeniä vuosia sitten se oli valovuosia omaa aikaansa edellä.

ECHO IV oli kodin monitoimilaite, sillä sen kautta oli tarkoitus pystyä ohjaamaan muun muassa televisiosta, stereoita ja herätyskelloa. Kaupalliseen käyttöön se ei koskaan päätynyt, mutta toimi silti suunnannäyttäjänä teknologian varhaisessa kehityksessä. Laitteen kehittäjä, Jame Sutherland, käytti laitetta kotonaan vuoteen 1976 asti, minkä jälkeen se lahjoitettiin Bostonin tietokonemuseoon vuonna 1984.

Nykypäivän älykoti kulkee mukanasi

2000-luvun alkupuolella puhe älykodeista rupesi yleistymään. Kodin älylaitteet kuitenkin rajoittuivat neljän seinän sisälle, sillä vaadittava teknologia ei ollut tarpeeksi kehittynyttä. 2010-luvulla Suomen kauppoihin ilmestyivät ensimmäiset älytelevisiot, jotka toistaiseksi ovat yhä ainoa älylaite, joka on löytänyt tiensä massojen suosioon.

Nykyään uusimmat kodin laitteet ovat käytettävissä myös mobiilisti ja niitä pystyy ohjaamaan erilaisilla sovelluksilla, jotka ladataan puhelimeen. Tämä mahdollistaa sen, että uusien laitehankintojen tuoma hyöty ei enää rajoitu siihen, kun olet fyysisesti niiden ääressä. Taskukokoiset älykaiuttimet sekä muut pienet laitteet tarjoavat hyötyä myös reissussa ja kotona olevaan turvakameraan saa puhelimella näköyhteyden.

Pienikokoinen älykaiutin

Kuvassa Amazon Echo Dot -älykaiutin

Turvallisuuden tunne ajaa kehitystä

Etenkin turvallisuus ajaa älykotien kehitystä eteenpäin. Kuluttajien halu turvata kotinsa ulkopuolisilta toimii ajurina sille, että yhä useammat yritykset pyrkivät tarjoamaan älylaitteita, jotka vahvistavat turvallisuuden tunnetta.

Kodin turvajärjestelmä puhelimessa

Eniten pinnalle ovat nousseet kodin valvontakamerat ja älylukot. Ollessasi poissa kotoa voit tarkastella kameran tallentamaa kuvaa puhelimellasi ja aina olla varma, että kotonasi on kaikki hyvin.

Useat uudet älylukot myös tarjoavat mahdollisuuden sille, että voit valvoa ovesi lukitsemista ja avaamista. Saat siis aina tiedon, kun kotisi ovesta kuljetaan. Samalla voit myös itse ohjata lukitusta. Mahdollisuus sille, että mökillä rentoutuessasi voit avata oven naapurillesi, joka on menossa kastelemaan kukkia tai tuomaan postin, tuo aivan uudenlaista helpotusta elämään.

Onko älykoti turvariski?

Kuluttajat alkavat olla jo hyvinkin tietoisia siitä, millaisia älylaitteita he kotiinsa kaipaavat. Tästä syystä yritykset joutuvat kilpailemaan yhä kovemmin kuluttajien mielenkiinnosta. Turvatuotteiden osalta selvä voittaja on tietenkin aina se, jonka kuluttajat kokevat turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Älylukko ei nimittäin ole mitenkään älykäs ostos, jos sen toimivuuteen ei uskalla luottaa.

Uhkakuvat pelottavat

Osaa kuluttajista teknologian kehitys suorastaan pelottaa. Internet on pullollaan artikkeleita tietomurroista ja tapauksista, jossa esimerkiksi kotien kameroihin on päästy käsiksi asukkaiden tietämättä. Tämä pakottaa kaikkien onneksi yritykset ottamaan yhä suurempaa vastuutaan siitä, miten ne varmistavat asiakkaidensa yksityisyydensuojan ja takaavat tuotteidensa olevan tietoturvallisia.

Kuluttajat osaavat vaatia enemmän

Aikaisemmin toivottiin, että jokin kodin laite olisi joskus älykäs, mutta nykyään sitä suorastaan vaaditaan. Monille on jo itsestäänselvyys, että kotiin on saatava ainakin kameravalvonta. Älylaitteiden suosio kasvoikin aluksi älykkään lukituksen ja valvontalaitteiden johdolla, mutta nykyään kysyntä on laajentunut huomattavasti. Turvalaitteiston jälkeen suosiotaan kasvattivat älykaiuttimet sekä muut viihdelaitteet ja sittemmin mitattavaa hyötyä tuovat järjestelmät.

Asiakas katsoo verkkokauppaa

Hinta, saatavuus ja helppokäyttöisyys ratkaisevia tekijöitä

Suurien massojen mukaan hyppäämiseen vaikuttavat mahdollisten turvariskien lisäksi hinta, saatavuus, helppokäyttöisyys ja yhteensopivuus kodin muiden laitteiden kanssa. Markkinoiden kilpailun lisääntyessä tuotteita löytyy yhä halvemmassa hintaluokassa ja saatavuus paranee koko ajan, mutta laitteen tulee myös olla helppokäyttöinen. Etenkin käyttöönotto laitteen hankinnan jälkeen huolestuttaa monia. Tavoitteena olisikin nimenomaan se, että mutkattoman käyttöönoton jälkeen laitteen toimintaan ja automaattisiin päivityksiin voi luottaa täysin.

Energiatehokasta asumista

Kestävä kehitys ja energian säästäminen kuuluvat myös oleellisesti moderniin älykotiin. Nykypäivän älykoti pystyy tarjoamaan aivan uudenlaisia keinoja, joilla kodin omistaja voi pienentää energian kulutusta. Etenkin lämmitys- sekä valaistuskustannuksia on mahdollista seurata ja laskea älyratkaisujen avulla.

Energiankulutus kotitalouksissa laskussa

Suomen Tilastokeskuksen vuoden 2018 lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kotitalouksien energiankulutuksessa vuonna 2017 oli laskua verrattuna vuoteen 2016. Tämä johtuu osittain siitä, että vuosi 2017 oli aikaisempaa lämpimämpi, joka laski lämmitysenergian tarvetta, mutta kuluttajat ovat myös yhä tietoisempia siitä, miten kulutuksessa voi säästää.

Kotitalouden energiankulutuksen kehitys vuodesta 2010 - Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.6.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asen/2017/asen_2017_2018-11-22_tie_001_fi.html

Älyratkaisut laskevat kulutusta

Esimerkiksi termostaatin voi säätää sammumaan aina silloin, kun et itse ole kotona. Jos kuitenkin olet palaamassa kotiin suunniteltua aiemmin, voit kytkeä lämmityksen takaisin päälle puhelinsovelluksen kautta. Samalla periaatteella toimivat valot, jotka voidaan muun muassa ohjelmoida kytkeytymään pois viimeistään tiettyyn kellonaikaan. Tällöin et koskaan vahingossa lähde matkalle niin, että keittiösi lamput jäävät kuluttamaan sähköä.

Älykkäiden pistorasioiden avulla minkä tahansa laitteen kulutusta voi seurata ja rajoittaa. Virtajohdon ja seinän väliin tuleva välikappale on niin yksinkertaisen helppo ja kätevä ratkaisu, että sellaisen voi hankkia kuka tahansa.

Laitteiden täydellinen harmonia

Jotta älykoti toimii täydellisesti ja laitteet sopivat yhteen, on kuluttajan syytä valita yksi ekosysteemi, jossa kaikki laitteet välittävät toisilleen tietoa. Yhtenäisessä älykodissa laitteita ohjataan yhden järjestelmän kautta. Suurimpia tekijöitä tämän hetken markkinoilla ovat Amazon ja Google.

Amazon Alexa ja Google Nest ovat kasvattaneet yhteensopivien laitteiden määrää valtavasti viime vuosina, minkä ansiosta niihin tukeutumalla voidaan luoda kokonaisvaltainen älykoti. Varmistamalla, että ostettavassa tuotteessa on joko merkintä ”Works with Alexa” tai ”Works with Nest”, tietää kuluttaja sen, että laite sopii yhteen kaikkien muiden jo kotoa löytyvien älyratkaisujen kanssa.

Ääniohjaus helpottaa elämää

Sekä Amazonin että Googlen järjestelmiä voi ohjata äänikomennoilla. Amazonin puolella kuluttajaa auttaa Amazon Alexa -ääniassistentti ja Googlen puolella Google Assistant. Ohjaaminen toimii siten, että toiminto aloitetaan äänikomennolla ”Hey Alexa” tai ”Hey Google”, jonka jälkeen annetaan lisäohjeita, kuten ”turn off the lights” (sammuta valot). Vielä nykypäivänä ääniohjausta vierastetaan ja monille esteenä on etenkin se, että laitetta tulee käyttään englannin kielellä.

Yhdysvaltalaisen Pew Research Center -tutkimuslaitoksen vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa 46% Amerikkalaisista kuluttajista ilmoittaa käyttävänsä edes toisinaan ääniassistenttia. Käyttö kohdistuu toistaiseksi suurimmaksi osaksi älypuhelimiin, joista löytyy muun muassa Samsungin Bixby, Googlen Assistant ja Applen Siri, jotka auttavat käyttäjää vastaamalla esitettyihin kysymyksiin ja pyyntöihin. Tämän luvun uskotaan kasvavan lähivuosina jättimäisesti ja laajentuvan yhä enemmän myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Datan kerääminen huolestuttaa

Sen lisäksi, että ääniohjausta vierastetaan kielimuurin takia, pelottaa kuluttajia mahdollinen datan kerääminen. Kaikki kyselyt voidaan tietenkin tallentaa salaa myös kirjoitettaessa, mutta nykypäivän laitteiden on periaatteessa mahdollista kuunnella ja ymmärtää käyttäjän puhetta silloinkin, kun tämä ei puhu ääniassistentille.

Vuonna 2018 Facebook joutui suureen mediamyrskyyn, kun sen paljastettiin keränneen ja luovuttaneen käyttäjistä sellaisia tietoja, joita käyttäjät eivät sille tietoisesti luovuttaneet. Vastikään uutisoitiin Saksan määränneen, että saksalaisten käyttäjien tulee pystyä kieltäytymään tietojen keräämisestä palvelua käyttäessään. Tietojen kerääminen tulee tulevaisuudessa olemaan vieläkin tarkemmin tapetilla, kun kodin laitteet alkavat kyetä kuuntelemaan asukkaiden puhetta käytön ulkopuolella.

Kuka on vastuussa kerätystä datasta?

Kaikkien yritysten tulee pitää huolta siitä, että ne eivät kerää dataa, johon niillä ei ole käyttäjältä lupaa. Tietojen keräämisesti ilmoitetaan tietosuojaselosteiden yhteydessä, mutta on käyttäjän vastuulla, että hän lukee ne ja ymmärtää niiden sisällön. Yritysten on myös varauduttava mahdollisiin tietomurtoihin ja niiden yrittämiseen, jotta käyttäjistä kerätyt tiedot eivät päädy ulkopuolisille tahoille.

Loppujen lopuksi vastuu on kuitenkin käyttäjällä. Jos et halua, että sinusta voidaan kerätä mitään tietoja, älä osta kaiutinta, joka kykenee kuuntelemaan sinua.

Jaa kirjoitus: